Nyt kun olen ollut jo pidempään kokopäiväisesti kotona, on minulla aikaa seurailla ja yrittää tulkita koirien tapoja ja valtasuhteita ihan eri tavalla.

Armi on kiistatta Kertun yläpuolella ja pomo. Yrittääpä tuo välillä olla pomona minullekin. Lenkkeillessä Kerttu viilettää edelleen kuono maassa, hartiat kyyryssä ja neliveto päällä. Jalat tikittää ja meno on kuin veturilla. Joskus pitkän ja raskaan lenkin loppupuolella se malttaa hieman käpötellä vierelläkin. Usein joudun kietomaan kaulapannan lenkkipään kiristyspannaksi Kertun kaulaan valjaiden lisäksi ja kuljettaa sitä ihan lyhyessä narussa vierellä pää pystyssä. Silloin menee hyvin. Kertun meno on vielä kovin innokasta ja pentumaista. Vetäminen johtuu siis silkasta elämisen riemusta ja lenkkeilyn ihanuudesta. Armi taas tietää miten hihnassa kuuluu käyttäytyä, ja useimmiten kulkeekin suht löysällä narulla, jos nyt ei ihan vierellä niin nätisti kuitenkin. Silloin kun Armi lipeää ruodusta, on se selkeästi uhmakas ja olemus on sellainen että menenpäs, vedämpäs, ei huvita kulkea kunnolla.
Eliaksen myötä lenkkikäyttäytyminen on muuttunut. Silloin kun lenkillä on vaunut mukana, kuljetaan pääsääntöisesti nätimmin, paitsi jos vastaan tulee koiria, niin sitten huonommin kuin ilman vaunuja.
Silloin kun annan koirille luvan merkkailla, jättävät ne hajujälkensä ihan eri paikkoihin. En tiedä millä perusteella koirat sen valitsevat että mikä pissi pitää merkata päälle ja mikä ei. Olisikohan tarkoituksena merkata "heikomman" päälle, vai kenties se että merkataan melkein jokainen, tää mulle toi sulle -periaatteella. Tällä hetkellä Kertulla on suurempi merkkausvimma, sille kelpaa pissi kuin pissi. Armi on valikoivampi.

Sisällä huomaa että Armilla on tavat hallussa ja että se on aikuinen. Armi antaa Eliaksen olla rauhassa, käy vaan välillä tarkastamassa tilanteen. Kerttu taas ei jättäisi lasta hetkeksikään rauhaan. Kerttu ei ole moksiskaan vaikka Elias kohtelee sitä jopa hieman kovakouraisesti, Armista taas näkee suoraan että se tuntee olonsa hieman vaivautuneeksi jos Elias tulee liian liki. Kun kaulanahka tai korvat alkaa venyä liiaksi, Armi poistuu paikalta, Kerttu innostuu lipsimään vielä vähän lisää. Jos joudun komentamaan Kerttua kauemmas tai rauhoittumaan ja käsky ei mene heti perille, tulee Armi "apuun". Se on salamana paikalla, karjaisee Kertulle ja ajaa sen pois paikalta. En oikein tiedä onko tuo hyvä vai huono juttu oman johtajuuteni kannalta...

Kerttu on mieluusti ihan viekukkain

Armilla ja Kertulla on myös molemmilla omat "sisäjuttunsa", Kertulla luut ja Armilla lelut. Kerttu kaivelee kaiken maailman ikivanhoja luun raaskuja omista kätköistään ja nakertelee niitä ihan kaiken aikaa. Armi taas mieluummin pyörittelee leluja ja tuo niitä meillekin, että leikittäiskös? Kerttu ei ymmärrä Armin rajujen leikkien päälle vaan vetäytyy jopa ihan piiloon kun Armin lekit yltyy liian rajuiksi. Vetoleikit varsinkin on Kertulle ihan kauhistus, koska silloin Armin pitää ärjyä, murista, ravistella ja muutenkin riehua holtittomasti. Pelottavaa! Eliaksen lelut ovat Kertulta ihan turvassa, Armin kanssa saa olla hieman varuillaan. Yhdeltä pupulta on rispaantunut rusetti päästä, ja pallo meinasi joutua parempiin suihin myös. Erityisesti vaarassa ovat uudet lelut, sellaiset vanhat joissa on jo Eliaksen haju ovat turvassa.

Mun pallo!

Ruokaillessa Armi on ihan ehdoton pomo, ja muutenkin kyllä aika mahdoton. Armi osaa kyllä odottaa ruokaansa kupin ollessa maassa, mutta tapahtumat ennen sitä ja sen jälkeen ovat vähintäänkin kaaottiset. Kun alan kolistella kuppeja Armi hyökkää keittiöön ja meinaa hypätä tiskipöydälle. Kerttu taas menee ruokahuoneen matolle istumaan. Kerttu ei osaa odottaa lattialla olevaa kuppia vaan menesi heti syömään. Armi ahmii kuin porsas, kun taas Kerttu syö suht hillitysti. Kerttu syö nykyisin lukkojen takana häkissä, ihan vaan sen takia että muuten Armi söisi senkin ruuat. Kun Armin kuppi on tyhjä, menee se kolkuttelemaan häkin kaltereita. Kerttu antaisi ihan mieluusti omasta annoksestaan vaikka viimeisenkin murusen äidilleen...

Yksi asia jossa Kerttu on pomo, on sylittely. Kerttu olisi aina sylissä tai ainakin kainalossa, jos vaan mahdollista. Joskus harvoin kun Kerttu on sikiunessa toisessa huoneessa Armi saattaa päästä viekkuun käymään. Silloinkin Kerttu havahtuu viimeistään puolen minuutin päästä ja tunkee mukaan. Tässä kohdassa Armi väistyy poikkeuksetta, ilman vastaväitteitä. Erikoista. Kerttu saa myös istua, loikoa ja nukkua Armin päällä. Siinäpä ne Kertun etuoikeudet sitten onkin, ihan kaikessa muussa Armi pomottaa.

Ota noista nyt sitten selvää... =)