Nyt on sitten Bertta-sisko ollut kylässä jo muutaman päivän ja meillä sujuu oikein hyvin! Päivät on ollut yhtä hulinaa ja vilinää, kyllä saavat siskot aikaiseksi aikamoisen hurlumhein leikkiessään. Ja sitä leikkiähän riittää! Tänään alkaa tuossa hommassa näkyä rauhoittumisen merkkejä. Bertta siis tuli perjantai-iltana ja nyt on sunnuntai-ilta. Ensimmäinen yö meni Bertalla vähän paikkaa hakiessa, meistä ei oikein kukaan nukkunut kunnolla. Mutta yllättävän vähän se oli harmissaan paikan vaihdosta. Muutaman kerran illalla meni ovelle ja vähän piipitti Helin perään. Taitaa olla aika sopeutuvaisia kavereita nää pihakoirat. Sitten se vasta sopeutuminen alkaakin kun Bertta lähtee takas kotia ja Armin arki jatkuu taas normaalisti... Kauhulla odotan sitä päivää ja Armin ikävän määrää. Armi se ulisee Helin ja koirien perään jo silloin kun ollaan pari tuntia nähty päiväsellä ja sitten erotaan.
Leikit on välillä tosi raisun näköisiä, mutta taitaa olla ihan leikkiä silti vaan. Kertaakaan ei ole kumpikaan älähtänyt, joten ei vissiin ole sattunut.
Nyt kun Bertta on ollut jonkun aikaa niin alkaa huomata että Armi on sittenkin aika villikko. (Munhan piti silloin saada pentueen rauhallisin...) Siinä vaiheessa kun Bertta alkaa jo vähän väsyä niin Armi vaan jaksaa painia ja säheltää, ja yllyttää Berttaa vielä vähän jatkamaan. Ja sitten Armi on ekana taas ylhäällä että joko jatkettais taas. Jos Bertta käy huilaamaan niin Armi jatkaa lelujen kanssa. Ja Armi tekee kaiken täysillä ja tunteella! Bertta kun käy nukkumaan niin se muutaman kerran pyörähtää ja vähäsen huokasee; Armi petaa paikkaa raivon vallassa pari minuuttia ja kuuluu toiseen huoneeseen asti kun se oikein tuhahtaa kunnolla. Koulutuksessa Armi istuu salamana alas ja samantien myös menee maahan ja ylös ja maahan ja ylös... Bertta kaselee hetken ja laskee hitaasti pyllyn alas ja odottaa kiltisti namia enempiä sähläämättä. Armi varastaa Bertalta luut ja lelut. Mutta Bertta varastaa sylit!! Armi ei ole ollenkaan sellainen syliin tulija kuin Bertta. Yöllä Armi nukkuu jalkopäässä peiton päällä, viime yönä Bertta nukkui Petterin tyynyllä ja peiton alla ihan kiinni.
Bertta nukahti istualleen, Armi on vielä ihan pirteä...
Kyllä pennut vaan on kovasti erilaisia, mutta niin samanlaisia! Lenkillä huvittaa katsella kun Armi ja Bertta menee ihan vieretysten, yhtä aikaa koukkaavat ojaan ja nuuskivat. Ne toimii ihan täsmälleen yhtä aikaa. Ja jos toinen menee vahingossa jostain mielenkiintoisesta ohi niin ihan pian kyllä kaartaa takaisin haistelemaan. Merkkaavatkin samoja paikkoja ja on kamala kilpailu siitä kumpi pääsee merkkaamaan viimeiseksi. Bertta muuten kulkee hihnassa paljon nätimmin kuin Armi. Alkuun oli tosi vaikea kahden flexin kanssa järjestelle mutta äkkiä siihen näyttää tottuvan, nyt ei tuota enää ongelmia. En ole päästänyt nyt koiria ollenkaan irti, kun en luota itseeni että saan Bertan varmasti tarvittaessa luokse. Tekee kyllä Armille ihan hyvää lenkkeillä hihnassa koko ajan, se on nyt tässä kesällä saanut (ottanut) vähän liikaa vapauksia...
Nyt on aika lähteä vielä iltapisulle, Bertta lähettää kovasti terveisiä kotiväelle!
Kommentit