No nyt on vihdoinkin aikaa päivitellä tuota pihakoirien Open Show -tapahtumaa tarkemmin.

Kuten jo aiemmin kirjoitin, koko tapahtuma oli todella mukava ja onnistunut! Aamusella lähdettiin Tamperetta ja Vesilahtea kohti isolla porukalla: minä ja Armi; Heli, Iida, Inkku ja Bertta; ja Minna, Liisa ja Arttu. Paikalle ehdittiin oikein hyvään aikaan, vaikka matkalla tuntuikin ettei aika meinaa riittää... Kiitokset Helille kyydistä ja muille mukavasta seurasta!

Pihakoirapäiville oli ilmoittautunut myös neljäs Villiniityn pentu, Armin siskolikka Alma. Alman näkemistä odotin kaikkein eniten! Että onko se kuinka samantyyppinen ja -oloinen kuin Armi. Ja olihan se, kyllä hyvin tunnisti Alman sisarusparveen kuuluvaksi :) Alma oli oikeastaan jonkinmoinen sekoitus Armista ja Bertasta. Todella nätti tyttö!

Mä mietin kovasti että miten mahtaa Armilla sujua näyttelypäivä. Että täytyykö kovasti rähjätä muille ja että miten se kehässä käyttäytyy... Ihan alkuun piti muutaman kerran haukahtaa ekoille vastaan tuleville koirille, mutta se huono käytös olikin sitten siinä. Olen tässä tullut siihen tulokseen että Armi on jonkin sortin roturasisti, pihakoirille ei tarvi haukkua, ei myöskään russeleille. Myös kääpiöpinserit ja -snautserit on Armin mielestä ihan ok, ja muut pikkukoirat siedettäviä... =)

Ennen kehää yritettiin vähän treenata seuraamista, mutta siitä ei sitten kuitenkaan tullut oikein mitään. Ajattelin että menee samalla lailla leikkimiseksi kehässäkin, mutta jälleen kerran Armi yllätti minut. Ei kertaakaan edes yrittänyt alkaa nuuskutella maata, vaan ravasi kiltisti ja nätisti vierellä koko ajan. Minusta alkaa tuntua että Armi alkaa ymmärtää tän näyttelytouhun ajatuksen, pienen hetken kun nätisti keskittyy niin hyvähän siitä tulee!

Huom! Ihan löysällä hihnalla mennään =)
1870877.jpg
                             Kuva Emmi  Keränen

Armi päydällä tuomarin mitattavana
1870897.jpg
                                     Kuva Emmi Keränen

Päydällä olokin sujui mallikkaasti, Armi antoi hyvin tunnustella itsensä ja katsoa hampaat. Mittanauha hieman hirvitti aluksi, mutta kyllä se mittaus sitten kuitenkin ihan hienosti onnistui. Armin säkäkorkeus on nyt sitten virallisesti 34senttiä.

Armin aivan loistava tulos oli siis ERI. Kyseisessä luokassa vain kaksi koiraa sai ERIn, toinen oli Yacatis Joy for Ikimba, joka oli myös luokkavoittaja ja loppujenlopuksi myös ROP. Ja keikenlisäksi Armia melkein vuoden vanhempi :) Että ei tässä kyllä huonolle hävitty!

Muut Villiniityn pennut sain EHn ja Inkku-äiti Hn. Alma oli nuorten luokassa 4. ja Taru voitti avoimen luokan. Onnittelut vielä itse kullekin!

Alma
1871025.jpg

Bertta
1871016.jpg
                                    Molemmat kuvat Henna Keränen

Artusta ei jostain kumman syystä ole yhtään kuvaa mun kameralla, en kyllä tiedä miten näin pääsi tapahtumaan... Eikä myöskään Inkusta.

Perusluokkien jälkeen oli vielä kasvattajaluokka ja junior handlerit. Kasvattajaluokan voitti Yacatis, mutta kuten jo aiemmin kirjoittelin, tuntui kyllä sille että Villiniitty olisi ollut se kakkonen. Ainakin pentue oli todella tasainen (niin sanoi Helille useampikin ihminen).

Tarun omistaja Henna oli pyytänyt minulta Armia lainaksi junior handleriin ja tottakain annoin Armin. Alkuun taas mietin että mitenkähän se sujuu, mutta taas kertaalleen Armi yllätti! Annoin narun (ja Armin) Hennalle hetkeksi harjoitteluun ja hyvälle näytti. Armi nähtävästi tottelee vieraitakin, ainakin jos sillä ohjaajalla on tarpeeksi kykyjä ja luottamusta itseensä ja Armiin. Junnukehässä Armi esiintyi todella nätisti ja Henna ohjasi Armia mallikkaasti. Niin hienosti, että voittohan sieltä tuli!! Ei siis Armille vaan Hennalle koiran käsittelytaidoista! Onnea kovasti!

Henna ja Armi, junior handler -voittajat!
1871059.jpg
                          Kuva Emmi Keränen

Tuntui ihan hullulle nähdä Armi kehässä... Tai siis mä näin nyt ekaa kertaa että mille Armi näyttää muiden joukossa, miten se liikkuu ja millainen on olemus. Armi näytti häkellyttävän hyvälle!! Mä en meinannut uskoa alkuun että siellä kehässä oikeasti on Armi, se näytti jotenkin niin vieraalle ja konkarimaiselle. Tai sitten Henna vaan sai kaikki Armin parhaat puolet esille (mikä on hyvän handlerin tunnusmerkki). Voihan olla että Armi ei näytä samalle mun kanssa kehässä...  En tiedä, mutta yllättynyt olin siitä miten upealle se todellakin näytti! Valokuvista ei saa yhtään sitä samaa fiilistä.

Ehdittiin me ihan vähän siellä touhuta muutakin. Oli tosi kiva jutella Alman porukoiden kanssa, samoin Tarun. Armi sai sovittaa Tarun Puppian vaaleanpunaisia valjaita, olen ajatellut hommata Armille samanlaiset. Almalla ja Armilla meinasi tulla pientä kiistaa herkusta. Tai siis ei tullut kiistaa, molemmille oli oma puoli... Bertankin nenu pyrkii apajille...
1871099.jpg

Pihakoirapäivät oli menestys! Jään innolla odottamaan ensi kesää ja uusia pihakoirapäiviä. Kiitos järjestäjille, tuomarille, kiitos ihan kaikille joiden kanssa juttelin ja joita Armi sai haistella ja tervehtiä. Erityisen mukavaa oli tavata Anna-Karin ja Alma, ja Hennalle ja Emmille iso kiitos loistavista kuvista! Nähdään taas joskus, näyttelyissä ja muuallakin, jos vahingossa törmatään!

Loppuun vielä ihana Emmin ottama kuva Armista
1871123.jpg
Voi kun osaisi itsekin kuvata... edes hiukan näin hienosti...