Mulla oli tänään töissä muutamia hiljaisia hetkiä niin löysin hyllystä kirjan joka käsittelee naksutinkoulutusta. Ajan kuluksi lueskelin sitä vähäsen ja pieni mielenkiinnon kipinä heräsi. Ostin Armille naksuttimen (2.90e) ja nyt illalla kokeilin sitä käytännössä. Alkuun Armi vähän arasteli naksuttimen ääntä, mutta heti kun se tajusi että naksaus ja nami liityvät erottamattomasti yhteen, se alkoi kuunnella ääntä ihan eri tavalla.
Tänään me vaan treenattiin just sitä että naksu ja nami kuuluu yhteen. Ja luulen että vielä muutama päivä jatketaan samalla linjalla. Kirjassa ja erilaisilla nettisivuilla kehotettiin etenemään hitaasti. Loppuviikolla voisi alkaa naksuttaa istumisesta ja maahan menosta.
Eniten minua tässä hommassa kiehtoo palkkaamisen yksinkertaisuus. Naksahdus itsessään on jo se palkka, joka lupaa namin hetken päästä. Olen monesti miettinyt että miten kertoisin Armille 'odota' käskyssä että se tekee oikein, kun itse olen kauempana. Nami houkuttelee sen irtoamaan paikalta, samoin kehut. Nyt naksu toimii palkkana matkankin päästä ja voin antaa namin kun tulen takaisin Armin luo. Täytyy kokeilla sitten kun perusasiat on ekaks opeteltu.
Samoin naksu toimii varmasti hienosti 'spontaaneissa' tempuissa. Olen ajatellut monesti opettaa Armin esim. kierimään ja 'kuolemaan', mutta on aika vaikeaa kääntää koira väkisin kyljelleen, pitää se siinä ja antaa sitten nami. Nyt naksun kanssa voin palkata Armin kun se leikkiessä tekee itsekseen jotain hassua ja toivottavaa. Kirjassa sanottiin että kun koira on kunnolla ehdollistettu naksuun niin se alkaa keksiä itsekseen kaikenlaisia temppuja, joihin se toivoo omistajan naksauttavan. Kuulostaa oikein hyvälle... =) Käskysanan voi liittää suoritukseen vaikka vasta myöhemmin kun temppu ensin sujuu mallikkaasti.
Saa nähdä mitä tästä pitemmän päälle tulee mutta alkuinnostus on ainakin valtava. Tuntuisi ainakin että naksutin helpottaisi kouluttamista. Otan mielelläni vastaan vinkkejä ja varoituksia jos jollain lukijalla on kokemusta asiasta. Hyvät neuvot on tarkoitettu jaettavaksi! Itse kyllä jatkossa pidän kirjaa täälläkin meidän edistymisestä (ja takapakeistakin).
En millään malttaisi odottaa viikonloppua kun Bertta-sisko tulee meille hoitoon Inkku-mamman astutuksen ajaksi. Kyllä sitten on siskoilla vipinää ja vilskettä. Saas nähdä kuinka se luonnistuu, riehuvatko yöt päivät kaiken aikaa... Tuskin nyt sentään, luulen että meno rauhoittuu jo ekana päivänä. Mukavaa se tulee varmasti olemaan meille kaikille. Tai no kissoista en olis niinkään varma... Sittenhän sen näkee! Mutta mielenkiintoinen viikko on taatusti luvassa. =)
Palaillaan taas!
Kesäterveiset heinikosta toivottelee Armi!
Kommentit