Armin onneksi kaikki koirat oli pieniä, meilläpäin kun ryhmät jaetaan isoihin rotuihin ja pöydällä esitettäviin rotuihin. Alkuinnostuksen jälkeen Armi alkoi keskittyä hienosti, seisominen sujuu varsin mallikkaasti, samoin yksin meno edestakaisin ja kolmiossa. Kaikkien kanssa ympyrässä meneminen tuottaa hieman vaikeuksia, vetämistä ja poukkoilua. Hampaat näytettiin hienosti! Ohjaaja kehui että Armi seisoo hienosti, napakasti ja ryhdikkäästi. Nyt kun tosiaan vielä saisi sen kulkemaan jonossa kunnolla.
Näin nätisti Armi osaa seistä
Pää saisi olla vielä vähän alempana että eturinta näyttäisi vankemmalta, mutta kun onnistuisi näyttelyssä edes tämän verrran...
Mutta suurin huolen aihe on todellakin poissa, halli ei ole pelottava paikka! Hieno juttu. Nyt voi vähän varmemmalla mielellä olla sitten Voittajaan lähdössä. Tosin onhan se ympäristö sitten taas kuitenkin erilainen. Saapa nähdä ehtisikö vielä ensiviikollakin pistäytymään treenissä, ei olisi pahitteeksi... =)
Enemmän kuin näyttelytaitoja, Armi oppi tänään kyllä keskittymistä. Ja sitähän me tarvitaankin. Todella hyvää harjoitusta Armin stressiherkkyyttä ajatellen on juuri tuollainen keskittyminen levottomassa ja mielenkiintoisessa ympäristössä. Jollain ihme tavalla Armi 'vaihtaa vaihdetta' tietyssä kohtaa treeniä, ja silloin se keskittyminen alkaa. Jos en anna sille käskyjä, se tulee itse sivulle, ottaa kontaktin ja odottaa että mitäs sitten tehtäisiin. Tuollakin tänään vuoroa odotellessa seisottelin sitä aika ajoin, ja välillä tehtiin pieniä toko-liikkeitä, ettei olisi käynyt aika pitkäksi. Helikin kehui Armia, että sepäs hössötti yllättävän vähän =) Hieno tyttö!
Täytyy vissiin käydä ostamassa Armille valkoinen näyttelynaru. En ole aiemmin ajatellutkaan, mutta Heli sanoi että musta hihna 'katkaisee' Armin kaulan. Jospa se valkoinen olisi huomaamattomampi. Tai siis onhan se tottakai, kun Armilla on ihan valkoinen kaula. Täytyy toivoa että meillä töissä vielä olisi valkoisia naruja. Täytyy ostaa viimeistään sitten sieltä näyttelystä. Siellä nyt sitten ainakin on.
Huomenna on jännä päivä, me lähdetään Armin ja mun äidin kanssa Kajaaniin mummia katsomaan. Mummi asuu vanhainkodissa ja Armi pääsee sinne kaikkia mummuja ja pappoja tervehtimään. Täytyy toivoa että se osaa olla pihiksiksi... =) Mahtaa varmasti tuntua pitkälle 450km suuntaansa. Täytyy varata aikaa ainakin 6 tai 7 tuntia molempina päiviä. Siis perjantaina lähdetään ja jo lauantaina tullaan kotiin. Ja sitten vielä, Kajaanissa mennään hotelliin yöksi... Meneekin Armilla vaikeaksi että mennäkö nukkumaan mamman vai 'mummin' viereen... Mutta nukkumista on hyvä harjoitella jo kotona, ja kerätä voimia huomiselle :)
Kommentit