Heinolan näyttely ei sitten mennytkään enää niin putkeen kuin tuo Kouvola. Armi pelkäsi pöytää ja tuomaria, joten sai käytöksen takia EH:n. Kirjallinen arvostelu rakenteesta oli kuitenkin tosi hyvä:

Hyvä koko ja mittasuhteet. Hyvät päänlinjat. Riittävä otsapenger. Hyvä purenta. Riittävät tasapainoiset kulmaukset. Tilava rintakehä. Hyvä häntä. Liikkuu ja esiintyy ryhdikkäästi maassa, mutta pöydällä erittäin epävarma.

Pöytä oli kiikkerä ja se oli kasattu vesivanerista jonka päällä oli auton matto. Kai se oli Armin mielestä huono alusta. Kerran Armi meinasi pudotakin, mutta sain sen onneksi kaapattua syliin. Jostain syystä Armi vapisi ja kiemurteli pöydällä ja väisteli tuomaria. Lohduttavaa oli kuitenkin se että tuomari sanoi että Armi on ehdottomasti ERI:n koira, mutta joutuu nyt antamaan EH:n tuon epävarmuuden takia. No mutta, ei panna tuota pöydän syyksi, Taru ja Lenni pärjäsivät pöydällä ongelmitta, vika löytyy siis meistä.

Seuraavaksi on sitten näyttelyrintamalla ne pihakoirapäivät, jospa sitä ennen saisin Armin taas sinuiksi pöydän kanssa. Ja luulisin että tänä vuonna mennään sitten enää vain Voittajiin.

Kuvia saan jossain vaiheessa niin laittelen sitten niitä taas esille. Ja varmaan kirjoittelenkin vielä lisää, kunhan vähän lepäilen...