Niin se vaan on taas vierähtänyt yksi viikko eteenpäin.

Ulkoisia merkkejä tiineydestä ei vieläkään ole näkyvissä, mutta henkisesti Armi on NIIIIN raskaana... Armi närppii ruokaansa, nyrpistelee nenäänsä Neullekin ja jopa broilerin siivet maistuu heikosti. Possunkorva on lojunut kolme päivää koskemattomana matolla... Lenkille lähtö on vähän innotonta, muiden koirien kanssa seurustelu aika ärhäkkää. Tutuimmat juuri ja juuri voi hyväksyä ilman irokeesia ja räksyttämättä. Ja kotona sylittely jatkuu . Joka päivä ajattelen että tästä sylivauvemmaksi ei voi enää tulla, silti Armi pääsee aina yllättämään meidät...

Armilla on ollut tänäänkin päivällä pientä pahoinvointia. Koira joka on oksentanut 2 ja puoli -vuotisen elämänsä aikana muutaman kerran on tänään päästellyt oikein kunnolla. Nytkin tuossa röyhtäilee ja nuoleskelee suupieliään pahoinvoivan oloisena. Löysin Eläinlääkäri.fi:stä koiran tiineyskalenterin ja siellä sanotaan tiineysajasta 2-3vk näin:

"Tiineys 2-3 viikkoa: Emokoiralla voi olla aamupahoinvointia eli koira voi kieltäytyä syömästä ja käytös voi muuttua apeammaksi. Tästä ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan, eikä koiralle tarvitse tuputtaa ruokaa. Koira rupeaa kyllä ajan kanssa syömään paremmin. Jos silti huolestuttaa, voitte tarvittaessa mitata kuumemittarilla koiran lämmön. Koiralla on lämpöä vasta kun kuumemittari näyttää yli 39°C."

Täytyy varmaan pikku hiljaa alkaa tehdä jotain hankintoja Armille, meillä ei esim. ole vielä tuota kuumemittaria. Ja kai sitä täytyisi opetella käyttämäänkin, ja alkaa totuttaa Armia kuumeen mittailuun. Pentulaatikko on suunnitteilla vanhasta melamiinisesta vaatekaapista... Pentuaitaa ostin jo kesällä Puutarha-Prismasta, siis ihan tavallista muovitettua kompostiaitaa. Se on kaikista halvinta, ja ajaa asian oikein hyvin. Töistä olen jo varannut Royalin Starteria ja emonmaidonvastiketta, samoin Ventapadia aluseksi, muutamia leluja ja luitakin on jo kotiin kantautunut... Pikkuhiljaa tässä alkaa tarvikkeita keräytyä =) Sitten ultran jälkeen alan tehdä noita hankintoja oikeasti.

Kirja 'Parempaan pentutulokseen' on ollut kovassa käytössä. Se onkin oikea koirankasvattajan raamattu. Olen sieltä tutkaillut että tässä 3 viikon jälkeen tuolla masussa tapahtuu paljon kaikenlaista. Alkiot siirtyvät hiljalleen kohti kohtua ja kiinnittyvät sinne tasaisin välimatkoin. Ensimmäinen kolmannes on elintenmuodostuksen aikaa, esim sydän alkaa sykkiä 18-19 vuorokaudella. Lähes kaikki elimet ovat kehittyneet 35 vuorokauteen mennessä, jonka jälkeen alkaa mm. luuston luutuminen ja karvapeitteen kehitys. Viimeinen kolmannes onkin sitten pentujen kasvun aikaa. Tänään on siis Armilla tiineyden 23. päivä, jolloin tapahtuu kaikenlaista erikoistumista. Kirjan kuvan mukaan alkio ei vielä näytä paljoakaan kalanpoikasta kummemmalle...

Muutamia kuvia otin Armista, että on sitten helpompi seurata, että miten se masu lähtee kasvamaan.

Ihan litteä sixpack-vatsa Armilla vielä on

Alemmassa kuvassa näyttäisi että vatsalinja ei ole ihan niin nouseva kuin normaalisti, mutta saattaa olla myös että asento on hieman huono (näyttäisi olevan jotenkin liikaa raajat rungon alla...) Havaittavissa saattaa olla myös pientä nisien kasvua ja punettumista, ja mahanalusnahan löysyyttä... tai sitten se on taas näitä mun omia kuvitelmia... Mahan silittelystä Armi nauttii, iltaisin retkottaa selällään kyljessä kiinni ihan rentona, me Petterin kanssa silitellään masua ja kysellään kovasti että 'Tuleeko vauvoja?' Joka ilta samat rituaalit.

Koska noita ulkoisia merkkejä ei ole oikeastaan ollenkaan, olen päättänyt että lähdetään nyt sitten kuitenkin Voittajiin. Ja koska se ultra on vasta ensi viikolla, niin ihan varmaahan tuo tiineys ei edes vielä ole. Armi kuitenkin viihtyy näyttelyssä ja olisi sääli missata noin hienot tapahtumat. Jos lauantai kuitenkin osoittautuu ihan katastrofaaliseksi niin sitten täytyy sunnuntaina jättää menemättä... Mutta näin alustavasti, Nähdään Voittajissa, tulkaahan tervehtimään!