keskiviikko, 5. marraskuu 2008
Korvatulehdus
Lääkärikäynnin jälkeen mentiin vähäksi aikaa Helille, ja Arminkin pääsi katsomaan pentuja. Edelleenkin se oli alkuun todella utelias, mutta kun otin Helmin syliin ja nostin sen Armin eteen haisteltavaksi, niin johan alkoi Armia kammottaa. Niin kauan kun pennut pysyi aitauksessa niin ne oli Armin mielestä kivoja, sitten kun olisi päässyt lähikontaktiin niin alkoi hirvittää. Yhden pennun nostin sohvalla Armin viereen. Pentu alkoi hapuilla Armin vatsapuolta, niin Armi luimisteli korvia onnettoman näköisenä ja hivuttautui kauemmas... Ei taida olla Armilla vielä ollenkaan äidinvaistoja, toisin kuin Bertalla. Tai saa sitten joulukuun alussa nähdä että miten meidän vinkuleluille käy, että tuleeko Armille taas samanlainen valeraskaus kuin edellisten juoksujen yhteydessä...
Tälläkin viikolla tuli napsittua muutamia kuvia...
Armi pieni hörökorva =)
Kuvastakin huomaa että Armin korvat punottaa tulehduksesta...
Tänään olen siivoillut pihaa. Haravoin lehtiä ja korjasin pois viimeisiä roskia ikkunaremontin jäljiltä. Ja laitoin kynttilälyhdyt ulos. Nyt ei puutu enää kun 5 senttiä lunta... Alkuviikosta käytiin Ikeassa shoppailemassa niin ostin lyhtyjä ja muuta pientä mukavaa... Ihanaa polttaa taas kynttilöitä, ulkona on niin pimeää ja synkkää, kynttilöillä tulee ihanan lämmin valo sisällekin. Olen ihan koukussa Partyliten kynttilöihin ja somisteisiin, ja muutaman kerran olen ihan vakavasti harkinnut konsulentiksi ryhtymistäkin. Tuntuu vaan että aika ei riitä, olen kuitenkin mieluummin illat kotona Armin ja Petterin kanssa... =)
Armi leikkii kissojen kanssa
Armi ja kissat on kavereita
Armi tulee hyvin juttuun meidän poikien kanssa. Nemon kanssan Armi ei leiki eikä kaveeraa...
Kissoista muuten sen verran että se Eikka (tuo keltainen tiikeri) on vissiin jäänyt sille tielleen mun veljen ja sen tyttöystävän kotiin... Muutama kuukausi sitten kun se ikkunaremontti alkoi niin vein Eikan niille pariksi päiväksi hoitoon, no on kai ollut niin hyvässä hoidossa että ei tule enää takaisin... Tai meillä on sellainen sopimus että tuovat Eikan tänne jos tosissaan menettävät hermonsa sen kanssa. En usko että niin tulee tapahtumaan =). Eikka on aina ollut vähän erakko, nyt kun se on ainoana lemmikkinä siellä, niin siitä on tullut tosi vapautunut ja leikkisä, huomaa selvästi että se nauttii olostaan, ja täytyy tunnustaa tosiasia, Eikalla on oikeasti parempi koti siellä kuin meillä.
Tässä taisi tällä kertaa olla vähän kaikenlaista asiaa... Nauttikaa ihmiset ja koirat ihanista syksypäivistä, kirpeistä aamuista ja pimeistä illoista! Lunta odotellessa... =)
Kommentit