Taas oltiin Armin kanssa agility-tunnilla ja vauhti sen kuin kiihtyi. Ja innostus myös. Tunnin aiheena oli pöytä ja pituushyppy. Lisäksi otettiin kentälle ihan perus hyppy ja kepit, ja oli siellä kyllä keinukin.

Pöytä oli ihan piisofkeik, onhan Armi tottunut seisoskelemaan näyttelypöydällä, ja tuo agi-pöytä ei ollut kun vajaa polvenkorkuinen. Pituushyppykin onnistui ihan mallikkaasti, ja jo ekalla kerralla ihan oikein; Armi ei ollenkaan hipsutellut pituusesteiden päällä, vaan meni korkealta ja pitkälle yli.

Tällä kertaa saatiin aikaiseksi pieni radan-pätkäkin, kun laitettiin ensin pituushyppy, sitten pöytä ja lopuksi pari perushyppyä. Ne perushypyt varsinkin on oikein kovasti Armin mieleen, menee kaksikin estettä kerralla pysähtymättä. Paras tulos (vauhti ja tarkkuus) tulee kun jätän Armin 5m päähän hypystä odottamaan ja menen itse kaikken esteiden toiselle puolelle valmiiksi. Sieltä sitten huutelin ensin Tule! ja sitten Hyppy! Hyppy!. Olin ihan ihmeissäni että voiko tuo pikku-koiranen osata noin hienosti. Mulla on koordinaatio ihan hukassa (ja kunto!), vaikka vasta parin esteen välissä piti puikkelehtia... =) Koitettiin myös niin että juoksin Armin vierellä, silloin se pahus väisti muutaman kerran hyppyjä ja sujahteli ihan mistä sattuu.

Kepit meni ihan hissukseen vaan, mutta mukavan tarkasti kuitenkin. Mennään ihan silleen että joka toisella kepillä ohjaan ja sanon Kierrä! Kontakteja harjoiteltiin keinulla, ensin niin että se oli maassa. Pienellä koiralla taitaa olla helpompaa se kontakti-pinnan käyttö kun isoilla koirilla. Armi ei edes yritä varastaa, vaan menee nätisti alku- ja loppukontaktit. Tosin kuulemma sitten kun vauhtia tulee lisää, niin pikku koirakin hyppää kepoisesti kontaktien ohi... Täytyy siis tarkentaa ja muistuttaa niitä joka kerta. Muutaman kerran kokeiltiin keinua 'oikeastikin', alkuun kouluttajan kanssa kahtapuolta Armia, ja niin että lauta keinahti alas hyvin hillitysti. Lopuksi mentiin Armin kanssa ihan kahdestaan, ja muutaman kerran niin että annoin keinun pamahtaa maahan ihan omalla painolla. Alkuun Armi jonkin verran sitä säpsähti, mutta ei lopulta ollut moksiskaan.

Välissä pidettiin pieni tauko ja lopuksi otettiin pari oikein onnistunutta hyppy, pöytä ja pituus-sarjaa. Siihen olikin hyvä lopettaa kun kaikki meni niin kuin pitikin, ja Armilla olisi intoa vielä vähän riittänyt. Kouluttaja ja muutama muukin tuttu sanoi että Armi menee tosi hienosti toka-kertalaiseksi, hypyt on ilmavia ja vauhdikkaita, ja että se ponnistaa kaukaa ja voimakkaasti. Jes jes! Jäipähän mukava mieli molemmille!

Rankan treenin jälkeen pitää vähän venytellä ja sitten mennä peiton alle!

Meillä on Petterin kanssa molemmilla menoa tänä viikonloppuna (kavereiden polttarit), niin Armi saakin mennä Inkulle ja Bertalle yökylään koko viikonlopuksi. Täytyy vaan toivoa että se ei pistä ihan ranttaliksi... Olen kyllä Armille sanonut että pitää sitten olla nätisti... ...mutta tietäähän se, likat keksii yhdessä varmasti jotain tosi älytöntä. Koita Heli jaksaa!