Oletettavasti Armi on nyt ollut tiineenä viikon. Tässä vaiheessa on vielä täysi mahdottomuus sanoa mitään varmaksi, mutta ihan hyvä tunne minulla asiasta on. Ensimmäisiä varmoja merkkejä saa odotella vielä jonkun aikaa, tai oikeastaan sinne joulukuun puoleen väliin viikolle 51 saakka. Ultran olen ajatellut varata juuri tuon 51 viikon alkuun. Armi olisi siis silloin neljännellä viikolla.
Ja mähän olen tietysti mestari lukemaan Armista kaikenlaisia vivahteita... =) Ja kaikki nuo pienet muutokset on niin helppo laittaa tiineyden syyksi. Armi on aina ollut hyvä syömäri, nyt se on oikea ahmatti. Aamuisin raksut on syöty yhdessä hujauksessa, aiemmin tuo aamupala ei ole niin hyvin maistunut, vaan raksuja on saattanut olla kipossa vielä iltaruuan edelläkin. Koira tuntuu koko ajan nälkäiselle, kulkee jääkaapilta kupille ja herkkukaapille koko ajan.
Tuntuu myös että Armista on tullut oikein kainaloinen. Aiemmin Armi piti edes jonkinlaista etäisyyttä nukkuessa ja illalla vieressä kölliessä, nyt tulee ihan kylkeen kiinni, mieluiten ihan päälle asti. Ja varsinkin Petterin kanssa. Veljeni ja hänen tyttöystävänsä sanoivat Armin rauhoittuneen, ja kummastelivat kun Armi kiipesi syliin, ja jäi siihen.
Voihan tietysti olla että olen nyt vaan jotenkin yliherkkä Armia kohtaan, ja muka huomaan kaikkia erilaisia juttuja käytöksessä, mene ja tiedä. Niin kovasti sitä kuitenkin pentuja toivoo, että kaikki merkit huomaa vaan pennuntuoksuisen sumun läpi...
Petteri kysyi yhtenä iltana että saako Armia riehuttaa vielä... Saa, ja pitääkin. Eikös se niin mene että raskaus ei ole sairaus, ja kaikkea voi jatkaa normaaliin malliin. Ei tietysti mitään ihan villejä pomppuleikkejä ja hyppyytystä viimeisinä aikoina, mutta kyllä mielestäni saa touhuta.
Meille tuli töihin uusia leluja, ihan huippuja! Nimi Skinneez kertoo jo paljon. Lelut on "raatoja"; pelkkiä nahkoja ilman täytettä kahdella piipparilla. Meille kotiutui kettu.
Jonkun nenukin on eksynyt kuvaan...
Aina kun yritin saada kuvaa lelusta ilman Armia...
...jostain se siihen aina tupsahti.
Tässä näkyy hyvin tuo lelun koko, se on ihan reilun mittainen, yli puolimetrinen. Ja kumma kyllä kestävää sorttia!
Leikkimishaluihin tuo oletettu tiineys ei ole ainakaan vielä vaikuttanut mitenkään. Meno on ihan yhtä raisua kuin ennenkin. Kiusattiin Armia yhtenä päivänä... Lelussa on piipparit päässä ja hännässä, toinen minulla ja toinen Petterillä. Armi ei voinut käsittää miksi me leikittiin ketulla, joka oli oikosenaan sen kuonon edessä. Epätasatahtiin piipattiin vuorotellen aika hitaasti. Meinasi Armilla mennä hermot kun piti odottaa ja katsoa vierestä. Kädestä kun ei saisi ottaa ilman lupaa. Teki siinä kovasti temppuja; istui, meni maahan, kippasi kyljelleen, katsoi vuoroin minua ja vuoroin Petteriä pitkään ja anovasti. Komensikin meitä aika paljon. Saatuaan lelun painui häkin nurkkaan vinguttamaan sitä ihan täysillä... =)
Yksi hulluttelukuvakin on taas tupsahtanut kameraan, tässä teille Armin terveiset mamman hössötyksestä...
Ai niin, tärkein meinasi unohtua. Mulla on ollut käsittämättömiä ongelmia sähköpostin kanssa. Postissa on yhtäkkiä saapuneissa viesteissä 438 uutta viestiä, jotka ovat sekalaisia kopioita mun omista vanhoista inbox ja outbox viesteistä epämääräisessä järjestyksessä. Tätä on toistunut nyt viikon verran.Tiedän myös että oikeita uusia posteja on jäänyt saapumatta. Viimeisimmät pentupostit olen saanut 18.11 Katjalta, 19.11. Kaisalta ja 20.11. 2 viestiä Kukalta. Jos olet laittanut minulle postia noihin aikoihin, tai sen jälkeen, ihan tähän päivään asti, en ole luultavasti sitä saanut. Laitatko viestin uudestaan, ja vaikkapa kommentin tänne että laitoit postia, niin pysyn vähän perässä että missä mennään. En ole myöskään ollenkaan varma että onko kaikki lähettämäni postit lähteneet niinkuin pitäisi... Ihanaa tämä tietokoneaika...
Kommentit