Meidän näyttelyvillitys jatkuu, ilmoitin Armin viime viikolla Voittajaan ja PM-Voittajaan. Mietin pitkään että mitä noiden näyttelyiden kanssa tekisin, mennääkö vain toiseen vaiko kumpaankin, vai jätetäänkö väliin kokonaan... No nyt mennään siis molempiin. Täytyy toivoa ettei juoksut sattuisi juuri samaan aikaan... :)
Edellisessä postauksessa lupailin että kirjoittaisin lisää tuosta Tuuloksen näyttelystä... En kyllä oikein tiedä että mitä siitä muuta sanoisi, kun että hieno fiilis jäi, tuomari oli mahtava tyyppi, mukavaa oli, ja että tuo näyttely kannusti taas jatkamaan näyttelyissä käyntiä (joka hieman lopahti jalostustarkastuksen arvion jälkeen... ).
Otetaan sen sijaan hieman juttua siitä miten meillä näyttelyyn valmistaudutaan. Edellisenä päivänä treenataan pikkuisen seisomista, kävelemistä ja hampaiden tarkastamista. Leikataan kynnet ja nypitään alaripset (olen varmaan kertonut aiemminkine että Armi sai pentuna kissantassusta alaluomeen, siihen tuli arpi joka kääntää muutaman alaripsen silmäänpäin).
Sitten tietysti vielä illan päätteksi se Armin mielestä vastenmielisin osuus, pesu. Tai no kerta kerralta se sujuu paremmin, mutta mukavaa se ei ole. Meillä ei siis ole mitään ongelmia suihkussa, ei puremista, uikutusta, vapinaa tai karkailua, vaan alistunut ja masentuneen oloinen koira. Aika kummaa muuten, koska Armi rakastaa uimista, ojia ja rapakoita yli kaiken, luulisi sen siis viihtyvän suihkussakin...Koko toimitus, siis pesu ja kuivaus kestää onneksi alle 10 minuuttia...
Märässä koirassa tuollainen piilopigmentti näkyy tosi hyvin
Ei se kuivana ole ollenkaan noin täplikäs
Kuivaus suoritetaan sitten pyykkikoneen päällä, huomattavasti helpompaa siinä kuin lattiatasossa...
Masentunut
Hienostunut
Valmis!
Tai ei ihan valmis sittenkään, neiti huolehtii itse lopputuunauksesta
Armilla on kovasti kummallisia, hupaisia tapoja. Yläkuvassa siis yksi jokapäiväinen naurun aihe. Kun tulen suihkusta, nakkaan kylpyhuoneen oven eteen pienen pyyhkeen jolle astun kuivailemaan jalkojani ettei laminaattilattia kastuisi niin kovasti. Siihen pyyhkeelle on päästävä pyörimään joka ikinen päivä. Sama pätee kylpytakkiini/pyyhkeeseen jonka yleensä heitän sängylle siksi aikaa kun puen päälle. Siinäpä vasta ihanaa pyöriä, kiehnätä, hangata ja heittää kuperkeikkaa
Että sellaista jumppaa... =)
En tiedä mikä Armia vetää puoleensa kaikessä märässä ja tuoksuvassa... Kun nostan pyykit kuivamaan sellaiselle perus-lattia-sisä-telineelle, Armi menee sinne pyykkien väliin suikertelemaan ja hengailemaan, varsinkin jos kuivumassa on lakanoita tai pyyhkeitä, tai muuten vaan pitkiä vaatteita.
Ulkona taas olisi mukava tehdä samoja juttuja kaikessa likaisessa ja haisevassa... Usein lenkillä ollessa Armi sukeltaa ojan pientareelle nurmikkoon poski edellä ja heittää ihan oikeasti kuperkeikan aina silloin tällöin. Tuota edeltää yleensä hieman potkuttelua, vähäsen päätöntä säntäilyä ja pari villiä pomppua. Näyttää siis että Armi riehuu riemusta. Kyllä se vaan osaa kovasti hauskuuttaa kaikkia, sekä omaa väkeä, että vastaantulijoita =) Elämä olisi NIIN TYLSÄÄ ilman pientä hupsua pihakoiraa!
Saas nähdä mitä tässä lähiviikkoina tapahtuukaan, ollaan vähän sovittu treffijuttuja yhden pihis-pojan kanssa... 
Kommentit