Viikonloppuna juhlittiin molempien tyttöjen synttäreitä; lauantaina 23.7. Kertun yksivuotispäivää ja sunnuntaina 24.7 Armin 4-v synttäreitä. Jottei koko viikonloppu olisi mennyt ihan hulinaksi keskitettiin juhlat sunnuntaille, ja mukaan otettiin myös synttärisankari Bertta.

Tytöille tehtiinkin oikein herkkukakku!

Pääraaka-aineena siis maksalaatikkoa, koristeltuna koirankekseillä ja kynttilöinä kissojen pihvitikkuja. Kynttilöitä on 9; 4 Armille ja Bertalle,  ja 1 Kertulle.

Ja jokaiselle tuli oma pala

Sankarit odottavat vuoroaan...

...Armi varsinkin kovin malttamattomana

Koska Inkku-Ihanainen on tämän koko porukan alku ja juuri, oli sillekin oma palansa.

Kerttu, Inkku, Armi ja Bertta

Kakkupalojen jälkeen hassuteltiin muuten vaan, koitin saada kaikki koirat samaan kuvaan ja hyvinhän se onnistuikin namien avulla. Se hassuttelu-osuus tuli siinä kun heilutin kättä vasemmalle ja oikealle, ja koirien päät kääntyi kuin tennisottelua katsellessa... =) sinne, tänne, ess, taas, montamontamonta kertaa... =)

Kerttu, Armi, Inkku ja Bertta

(kaikki kuvat Helin ottamia)

Meillä koirat sai lahjaksi lähinnä liikuntaa, jos nyt noin voi sanoa. Sunnuntaina oli pitkästä aikaa vähän viileämpi päivä niin käytiin tosi pitkällä aamulenkillä. Sunnuntai-illan tapaan meillä oli taas kaukalo-kokoontuminen illalla ja siellä vierähti yli tunti juostessa ja leikkiessä, ja sitten vielä nämä juhlat sukulaistyttöjen kanssa, silkkaa riehumista ja kunnon iltalenkki siihen päälle. Luulen kyllä että juuri tuollaisia lahjoja koirat oikeasti saavat arvostaakin.

Kuten joka vuosi tähän aikaan, kävin taas lukemassa ja muistelemassa Helin kirjoittamaa Inkun pentupäiväkirjaa Armin syntymän ajoilta. Oli se vaan niin jännää aikaa.

Samalla tuli luettua myös kaikki se mitä itse kirjoitin vuosi sitten Kertun ja veljesten syntymästä ja ensimmäisistä kuukausista täällä meillä. Oli mukava muistella niitä ihania vikkoja, hassuja sattumuksia ja onnen ja ihmeen tunteita mitä ne pienet koiravauvat saivatkaan aikaan. Kuulemani mukaan nämä pienet pihakoiravauvat ovat kasvaneet vuodessa oikein kunnon koirapojiksi. Jokainen on päässyt ihanaan rakastavaan kotiin ja olenkin todella tyytyväinen kaikista yhteydenotoista ja kuulumisista ja tapaamisista tässä vuoden mittaan. Jokainen perhe on koiralleen oikea aarre, ja mielestäni jokainen koira sopii siihen kotiin ihan mahtavasti. Kiitos ihanasta vuodesta kasvattieni perheet, pidetään yhteyttä jatkossakin! Olette minulle tärkeitä ja vielä tärkeämpiä olette Ekalle, Pätkikselle, Aatokselle, Toukolle ja Nassulle!

Tunnistaako jokainen omansa? =)