Joulusta ja uudesta vuodesta on nyt selvitty kaikella kunnialla ohi ja yli. Täytyy kai tehdä vielä pikainen palaaminen kyseisiin juhliin. Oikein harmittaa miten laiskasti olen tänne kuulumisia päivitellyt, enemmän tulee pidettyä ajantasalla tuota facebookia, sinne on niin kätevää lisätä pikasesti uudet kuulumiset. Eli tässä tuleva saattaa olla osalle jo vanhan toistoa...

Koirat on vissiin olleet koko vuoden tosi kiltteinä, kun paketteja oli vaikka kuinka.

Ekana paketeista löytyi ihanat rapsakat possunkorvat, molemmille omat tietenkin

Kertun paketeista löytyi tämän joulun hittilelu, KETTU!

Kerttua ketutti koko joulun, ja ketuttaa aina välillä edelleenkin.

Noita kettuja tuli Kertulle lahjaksi jopa kaksin kappalein. Nyt ei ole lelut kaukana hukassa, ja ainakin musta tuntuu että noita kettuja vilisee ihan joka paikassa...

Armi saattaa olla erimieltä, mutta mun mielestä joulun paras lahja oli Hurtan Lifeguard -malliston huomioliivi.

 

Mä olen marraskuusta asti hipistellyt noita LG-liivejä meidän kaupalla, ja sain kuin sainkin pyydettyä Armille "mummilta" joululahjaksi sellaisen. On ihan PARAS! Softshellä, hieman joustava, napakka, lämmittävä, ei mene lunta eikä risuja liivin ja koiran väliin, mieletön heijastiteho ja tietenkin pinkki! Paras hankinta pitkiin pitkiin aikoihin.

Liivi onkin ollut melkein jokapäiväisessä käytössä, viimeksi tänään metsälenkillä.

Hanki oli paikkapaikoin aika syvää pikkuisten koirien kahlailla

Varsinkin Kertulla oli koko ajan kova meno päällä

Moi mä oon Kerttu ja mulla ON kaikki ihan ok, kai...

Mamma me tullaan!

Ilmeet oli kyllä hieman erilaiset kun kutsuin koirat hihnaan ja lähdettiin metsästä pois

Koska lunta on paljon, on ulkoilu takapihallakin mahdollista (aidan alla oleva reilu 10cm rakonen on reilusti lumen alla).

Illalla porukka näyttää sitten tältä... =)

Ai niin, uudesta vuodesta vielä sen verran että se sujui paljon paremmin kuin olin uskaltanut toivoakaan. Kuudesta seitsemään oli kyllä hieman hankalaa; Kerttu haukkui jokaiselle pamaukselle ja Armi vapisi ja läähätti. Päätin että tänään on ihan tavallinen ilta ja tein kotona ihan tavallisia juttuja enkä itse ollut paukuista moksiskaan. Heti kun koirat edes hieman rauhoittui, kehuin ja jos Armia alkoi kammottaa, en kiinnittänyt siihen mitään huomiota. Ei mennyt kauaa kun molemmat koirat lepäili ihan kaikessa rauhassa ja torkkuikin jopa välillä. Puolen yön aikaan tuli uudestaan pikainen paniikkikohtaus, mutta sekin meni onneksi nopeasti ohi.

Kerttu oli selkeästi vahvoilla uutena vuotena, taitaa olla aika hyvähermoinen pikkukoiranen. Ja minusta alkaa nyt hieman tuntua että tuo Kertun täyspäisyys alkaa pikkuhiljaa tarttua Armiinkin. Se se vasta olisikin loistavaa!