Moikka pitkästä aikaa!!

Eipä ole edes tullut blogia päivitettyä kun on ollut olevinaan niin kovasti hommaa... Armille  kuitenkin kuuluu oikein hyvää, niinkuin aina!

Armi itse saattaa kyllä olla asiasta vähän toista mieltä... Me ollaan nyt suunnilleen 2 viikkoa treenattu Armin kanssa tuota hihnassa nätisti kulkemista. Alkoi nimittäin mennä ihan älyttömäksi riekkumiseksi flexin kanssa lenkkeily. Siellä 5 metrin päässä pompitaan ja kiemurrellaan, mennään siksakkia laidasta toiseen, vedetään ihan täysillä ja rähjätään kaikille vastaantulijoille. Eihän tuollainen nyt käy ollenkaan! En oikein tiedä että missä välissä homma oli lipsahtanut tuollaiseksi, mutta sen tiedän että jotain sille on tehtävä!

Ensiapu: lyhyt nahkahihna ja puolikuristava kapea ketjupanta.Tai siis hihna on kyllä pisin mahdollinen tavallinen hihna minkä vaan meidän kaupasta löysin, taitaa olla lähemmäs 2,5metriä, kun tavallinen standardipituus taluttimilla on 180cm. Alkuun pari kertaa yritettiin tuollaisella 'lyhyellä' Armin pentuhihnalla, siitä ei tullut yhtään mitään kun ei ylettynyt edes ojaan asti kakalle...

Kahden viikon testailun jälkeen alkaa koiralle mennä päähän että mikä on jutun juju. Silloin kun mennään kahdestaan, alkaa sujua jo ihan mallikkaasti, Armi kävelelee vierellä löysällä hihnalla, silloin tällöin jää vähän jälkeen tai menee edelle, mutta kulku on sujuvaa. Kun vastaan tulee pelkkiä ihmisiä, hihna vähän kiristyy mutta ei enää silleen että koiralta meinaa henki loppua, välillä ei ole ihmisiä näkevinäänkään. Lasterattaat on vähän pahoja, samoin sauvakävelijät. Suurin ongelma (se nyt on ihan selvää) on muut vastaantulevat koirat. Välillä niin hävettää...

Olen alkanut ottaa namia ja tennispallon mukaan lenkille. Yhtenä päivänä mentiin ihan lumipallojen voimalla. Riippuu muuten yllättävän paljon niistä vastaantulijoista että miten Armi käyttäytyy. Jos koiran omistajalla (tai siis taluttajalla) on se koira kontaktissa ja muuten hallussa tai käskyn alla, Armillakin sujuu paremmin. Täytyy muuten sanoa suuri kiitos Minnalle ja Jare-pumille avusta, kun kohdataan lenkillä Minna ymmärtää heti mistä on kyse ja yhtenä päivänä ohiteltiin toisiamme useampaan kertaan kuin vieraat ikään. Vasta onnistumisen jälkeen annettiin koirien alkaa telmiä keskenään. Siinä hetki juteltiin, niin tuli Armille hyvää treeniä kun ohi lenkkeili muitakin koiria. Lumipallojen avulla sain sen mielenkiinnon huijattua itseeni, ja yhdessä möyrittiin ojassa kun koirat meni ohi. Ja toinen niistä oli iso ja musta ja karvainen, elikkäs Armin mielestä oikein paha!

Sitten on kuitenkin niin kummallista tuo Armin suhtautuminen meidän naapurin koiraan. Me asutaan päädyssä ja seuraavan talon meidänpuolen päätyyn on muuttanut loppusyksystä Armin ikäinen musta afgaaninarttu. Syksyllä nähtiin ne lenkillä 2 kertaa, eikä sen jälkeen ollankaa, ja nyt sitten eilen Armi yllätti minut. Naapuri tuli koiran kanssa pimeästä pusikosta tielle ihan meidän kohdalle. Mä pelästyin jonkun verran mutta Armi juoksi sen koiran luo häntä heiluen, ja heti nuolemaan huulia ja leikkimään. Ei ollenkaan tyypillistä Armia, olin ihan varma että se saa vähintäänkin hepulin, tai elämänikäisen kammon... Oliskohan koira sitten jollain lailla Armille kuitenkin tuttu, kun on sen hajuja haistellut päivittäin siinä ihan melkein kotipihalla. Että luulevat tuntevansa toisensa tai jotain.

Olen miettinyt tuota Armin käytöstä muita koiria kohtaan ja mieleen tulee yksi tapaus viime keväältä. Oltiin ihan tutulla lenkillä ja Armi oli mulla hihnassa. Pusikosta ryntää bokseri ja ainakin 60 kiloinen iso valkoinen koira, molemmat irti ja ihan täysillä Armia tervehtimään. Armi raukka meni ihan paniikkiin, ja niin kyllä minäkin, 2 isoa vierasta koiraa, ja jonkin aikaa sain niitä pois hätistellä ennen kuin omistajat ilmestyivät paikalle. Saattaa olla osa syy Armin käytökseen. Suurin syy on kyllä varmasti ollut kuitenkin hihnan toisessa päässä...

Kuvia on tullut otettua aika vähän, tällaisen kuitenkin nappasin yhtenä iltana:

Onhohan kaikki koirat suunniteltu siten, että niiden kuono mahtuu täydellisesti tuonne takajalan koloseen... (mulla taitaa olla koiran anatomia nyt vähän hukassa...) No, Armi on ainakin tosi kompatipiliti, ollaan Petterin kanssa näin tuumattu ja todettu!