Vappuna oli kauan odotettu päivä, Armin luonnetesti.

Kennelliiton sivuilla luonnetestistä sanotaan näin: "Luonnetestin tarkoitus on arvioida ja kirjata koiran käyttäytyminen tilanteissa, joissa sen hermosto joutuu rasitetuksi. Testitulosta voidaan hyödyntää koiran luonnekuvan määrittämiseen ja koulutuskelpoisuuden arviointiin. Testitulos antaa myös viitteitä koiran jalostuskelpoisuudesta rotujärjestöille ja kasvattajille."

Arvostelussa on 9 kohtaa ja Armi sai pisteytyksiä seuraavasti:

Toimintakyky: +1 Kohtuullinen
Terävyys: +3 Kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu: +3 Kohtuullinen, hillitty
Taisteluhalu: +2 Kohtuullinen
Hermorakenne: +1 Hieman rauhaton
Temperamentti: +3 Vilkas
Kovuus: +1 Hieman pehmeä
Luoksepäästävyys: +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus: ++ Laukauskokematon
Loppupisteet: 174
tuomarit Tarja  Matsuoi ja Bengt Söderholm (lisäksi tuomariharjoittelija)

Koska aika harvalle aukeaa tuo yllä oleva pisteyts, alla hieman selityksiä.

Testi alkaa sillä että toinen tuomareista tutustuu koiraan ja kyselee taustatietoja mm. nimi, ikä ja perhesuhteet, aiemmat huonot kokemukset.

Tuomari tutustuu koiraan

Toimintakyky

Lähin helposti ymmärrettävä synonyymi toimintakyvylle on rohkeus. Toimintakyky kertoo kuinka hyvin koira pitää puoliaan todellista tai kuviteltua uhkaa vastaan, ja kuinka se pystyy toimimaan tilanteessa jossa se on joutunut pelon valtaan, ja pystyykö se voittamaan pelkonsa. Toimintakykyä testataan sekä ilman uhkaa että uhan alla.

Toimintakyky uhan alla
Tämä suoritetaan "kelkkakokeena". Piilosta vedetään lähemmäs koiraa "kelkkaa" joka yhdestä suunnasta näyttää ihmiseltä ja toisesta suunnasta täysin tunnistamattomalta. Kelkka liikkuu eteenpäin nykien ja holtittomasti. Koira luulee hahmon olevan ihminen muttei voi olla varma (vieraat liikkeet, äänet ja hajuttomuus), ja tästä syntyy ristiriitatilanne. Kun kelkka on nyitty ohjaajan viereen (jos koiran hermot sen sallii) se jää paikalleen ja seurataan koiran reaktioita.

Kelkka tulossa...

...koko ajan lähemmäs

Aika pelottavan lähellä jo

(taustalla näkyy myöhemmin käytettävä rämisevä tynnyri)

Tässä kohtaa Armi vielä aika hyvin sieti tuota hahmoa. Haukkuminen oli ihan alusta asti kovaa ja napakkaa, ja mitä lähemmäs kelkka tuli, sitä enemmän Armi alkoi liikkua. Kun kelkka tuli ihan lähelle minua, se oli Armille jo aika kova paikka. Hihna oli tosi pitkä, ja Armi juoksi ympyrän sädettä minun ja kelkan ympäri hihna kireällä varmaan kymmenen kertaa ympäriympäriympäri...

Meinasi oikeasti alkaa naurattamaan tuota katsellessa...

Jossain vaiheessa Armi kuitenkin kokosi itsensä, rohkaisi mielensä ja meni aikalailla oma-aloitteisesti tutustumaan kelkkaan. Tämä on mielestäni (ja muidenkin mielestä) erittäin tärkeää, tämä nopea palautuminen tilanteesta. Armi ei myöskään näytä kovin stressaantuneelta.

Toimintakyky ilman uhkaa
Suoritetaan "pimeässä huoneessa". Rakennuksen ovella toinen tuomareista ottaa koiran ja toinen johdattaa ohjaajan hämärään huoneeseen. Huoneessa on pieni 'labyrintti' (meillä oli kolme käännöstä), esteitä jotka koira voi helposti ja turvallisesti ohittaa ja vaihteleva pohjamateriaali (esim. levitettyä muovia). Ovella ohjaaja kutsuu koiraa innostavasti ja suuntaa sitten labyrintin perälle. Koiran tehtävä on etsiä ohjaaja. Jos koira ei uskalla etsiä, tai ei löydä ohjaajaa, saa tämä antaa apuja (niiskutus, yskäisy, kuiskaus, kutsuminen jne vahvistuvasti.

Armi lähti tosi reippasti etenemään huoneessa ja tuli jokaisella etsintäkerralla puolen metrin päähän minusta. Tuomari sanoi että koiran mielestä tämä huone loppui siihen viimeiseen käännökseen eikä kulman takana enää voinut olla mitään... (paitsi mamma!) Aina kun annoin Armille apuja, se meni sille ovelle mistä oli tullut sisään ja oli varma että olin sen oven takana odottamassa. Sain kutsua Armia ihan ääneen ennen kuin se hoksasi missä olin, sen verran pahasti nenä sillä meni jännityksestä tukkoon. Hyvä asia kuitenkin on se että Armi lähti reippaasti minua etsimään eikä lamaantunut pimeässä. Sattuneistä syistä huonetyöskentelystä ei ole valokuvia...

Näiden kahden toimintakyä mittaavan suorituksen perusteella Armin toimintakyky on siis
+1 Kohtuullinen. "Koira ottaa kontaktin kelkkaan suurestakin pelästyksestä huolimatta hyvin vähäisillä ohjaajan avuilla. Pimeässä koiraa voidaan joutua kutsumaan." Muita vaihtoehtoja olisivat 3+ suuri, +2 hyvä, -1 pieni, -2 riittämätön -3 toimintakyvytön.

Terävyys

Terävyys on luonteen ominaisuus joka saa koiran käyttäytymään aggressiivisesti sen tuntiessa itsensä uhatuksi. Terävyysaste on käänteisesti verrannollinen ärsykkeen suuruuteen, eli mitä pienempi ärsyke aiheuttaa aggression, sitä terävämpi koira on.

Terävyyttä testataan "seinäkokeena". Koira sidotaan kiinni seinään lyhyeen naruun ja ohjaaja kävelee pois paikalta. Tarkoitus on saada koira tuntemaan itsensä hieman hylätyksi.

Toinen tuomareista tarkkailee koko ajan koiran käytöstä. Toinen tuomari on aiemmin piiloutunut vaikkapa pusikkoon ja alkaa sieltä matalan ja uhkaavan hyökkäyksen koiraa kohti.

Hyökkäystä jatketaan niin lähelle kun koiran hermot kestää. Tätä tilannetta en siis saanut olla itse näkemässä mutta haukku ja rähjäys oli aika kauan kovaa, joten luulisin että aika pitkälle hyökkäys kesti.

Tässä näyttäisi jo luonne taipuvan, rähjäys muuttuu alistumiseksi.

Hyökkäyksen jälkeen tuomarin käytös muuttuu päinvastaiseksi, eli ystävälliseksi ja sovittelevaksi. Taas katsotaan kauako koiralla kestää palautua, ja hyväksyä äsken vielä uhkaava ihminen. Armi ei kauaa kanna kaunaa vaan palautuu hienosti ja luottamus palaa nopeasti.

Lopuksi ohjaaja kutsutaan paikalle ja seurataan koiran käyttäytymistä tilanteen loppuun saakka.

Armi sai terävyydestä arvosanan +3 Kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua. "Koira reagoi aggressiivisesti hyökkäykseen, hyökkääjän tultua selvästi esille. Palautuu nopeasti." Muita vaihtoehtoja olisivat olleet +2 Suuri ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua, +1 Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua, -1 Pieni jäljelle jäävin hyökkäyshaluin, -2 Kohtuullinen jäljelle jäävin hyökkäyshaluin, -3 Suuri jäljelle jäävin hyökkäushaluin. Tässä mielestäni tärkeää on saada arvio, joka loppuu sanoihin "ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua".

Tässä kohtaa voisinkin sanoa hieman tuosta plussien ja miinusten tulkinnasta. Eli +3 on yleensä se toivotuin ja "täyspäisin" ominaisuus, ja vastaavasti suurin miinus usein se kaikkein ei toivotuin.  Esimerkiksi kohtuullinen terävyys on parempi kuin suuri terävyys, toisin sanoen +2 saanut koira hyökkää jo todella pienestä ärsykkeestä, kun taas +3 (ja -2) kohtuullisesta ja +1 ja -1 saa ärsyttää tosissaan ennen kuin se alkaa hyökkäillä. Tuossa listauksessa tuntuukin alkuun olevan epäjohdonmukaisuuksia, mutta vähän ajattelemalla se sitä alkaa selviintyä.

Puolustushalu

Puolustushalulla tarkoitetaan koiran synnynnäistä taipumusta hyökkäyksen tai hyökkäysyrityksen avulla aktiivisesti puolustaa itseään, laumaansa (ohjaaja) tai reviiriään. Puolustushalu vaihtelee tilanteiden, ympäristön ja koiran mielialojen mukaan. Testissä tarkkaillaan koiran käyttäytymistä tilanteissa, joissa uhan aiheuttaa tuntematon henkilö tai koiran kuvittelema ärsyke.

Koe toteutetaan toisen tuomari hyökkäyksenä kohti koiraa. Koira ja ohjaaja etenevät kohti määrättyä paikkaa ja tuomari hyökkää piilosta ensisijaisesti ohjaajaa, ei koiraa kohti apunaan esim. risu/keppi tai piiska.

Hyökkäuksen voimakkuutta säädellään koiran toimintojen mukaan, ja jatketaan niin pitkälle kuin koira sen kestää. Armin haukku alkoi taas nopeasti ja voimakkaasti, ja puolustushalua löytyi.

Meillä tuomari eteni ihan puolen metrin päähän ennen kuin muutti käytöksensä ystävälliseksi, ja alkoi tehdä tuttavuutta Armin kanssa. Taas sama tervepäinen ja toivottu reaktio, Armi palautui mielenmuutoksesta nopeasti ja jäi tuomarin luo minun kävellessä toiselle puolelle kenttää. Tästä tehtiin vielä nopea luoksetulo.

Puolustushalua testatessa arvioidaan suorien hyökkäysten lisäksi myös koiran yrityksiä puolustaa itseään ja ohjaajaa. Hyökkäysyritykset ovat yhtä arvokkaita kuin "onnistuneet" hyökkäyksetkin. Puolustushalua tarkkaillaan koko testin ajan eri erikoiskokeissa.

Armi arvosana puolustushalukkuudesta on  +3 Kohtuullinen, hillitty "Koira puolustaa ohjaajaansa: joko haukkuu ja/tai murisee hyökkääjän lähestyessä, pysyy ohjaajan edessä tai sivulla. Koira palautuu nopeasti ja hyväksyy hyökkääjän hyökkäyksen loputtua, lyhyt viive sallitaan." Muita tuloksia ovat +2 suuri hillitty, +1 pieni, -1 haluton, -2 Erittäin suuri, -3 hillitsemätön.

Taisteluhalu

Taisteluhaluksi kutsutaan koiran synnynnäistä taipumusta nauttia taistelusta, ilman että se perustuu aggressioon. Tutkitaan miten koira käyttää leukojaa ja lihaksiaan leikkiessään. Leluna on joko keppi, motivointipatukka, narusolmu, rätti tai pehmeä lelu. Testi alkaa pienellä saalistusärsykkeellä, jatkuu vetoleikkiin ja lopuksi (jos sinne asti päästään) testataan koiran halua pitää saalista, ja jatkaa leikkiä (tuoko saaliin tuomarille odottaen lisää leikkiä) ja sitä että leikkiikö koira pienen uhan alla ( koiran silmät peitettän toisella kädellä/räpsäistään toisella kädellä koiran kuonon viereen)

Suorituksen aikana arvostellaan koiran halukkuus tai haluttomuus osallistua leikkiin. Taistelupyrkimysten olemassaolo tai puuttuminen, niiden suuruus, suunta ja voimakkuus arvioidaan. Samoin arvioidaan koiran reaktioiden aikaansaamiseksi tarvittavien ärsykkeiden suuruus. Taisteluhalu on kääntäen verrannollinen ärsytysvoimakkuuteen.

Armi tarttui hanakasti tarjottuun harjanvarren pätkään

Ja  kyllähän siitä ihan kunnon taistelu saatiinkin aikaiseksi

Armi taisteluhalu on luokkaa +2 Kohtuullinen "Koira ottaa esineen halukkaasti ja ote on melko luja, jonkin verran pureskelua ja otteen korjausta. Mikäli koira irrottaa otteensa uhattaessa sen tulisi ottaa esine uudelleen uhkauksen jälkeen." Muita arvioita ovat +3 Suuri, +1 Erittäin suuri, -1 Pieni, -2 Riittämätön, -3 Haluton.

Temperamentti

Temperamentilla tarkoitetaan käyttäytymisen vilkkautta, huomiokyvyn nopeutta (tarkkaavaisuutta) sekä kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin ja ympäristöihin. Suurin osa hyvin sopeutumiskykyisistä koirista on vilkkaita. Vilkas koira on tarkkaavainen ja se vastaanottaa nopeasti uusia ympäristön ärsykkeitä ja tottuu niihin ja niiden merkitykseen.
Erittäin vilkkaat koirat vastaanottavat suuren määrän vaikutteita ympäristöstään, ja seurauksena on liian suuri hajaannus ja pitempi sopeutumisaika.
Tämä on vielä korostuneempaa häiritsevän vilkkaissa koirissa, sillä ne ovat lähes kykenemättömiä keskittymään ja olemaan paikallaan. Näillä koirilla sopeutuminen vaikeutuu myös fyysisestä väsymyksestä, jonka ne aiheuttavat itselleen olemalla koko ajan liikkeellä.

Temperamenttia testataan usein "tynnyrikokeella". Koira ja ohjaaja kulkevat suoraa linjaa ja heti koiran ohitettua merkityn paikan takaa lasketaan liuskaa alas rämisevä tynnyri. Ääni alkaa koiran takaa ja jatkuu "takaa-ajona" tullen yhä lähemmäs. Erikoiskokeessa havainnoidaan koiran väistämisrefleksien nopeutta ja suuntaa sekä koiran käyttäytymistä sen väistettyä vaaraa. Temperamenttiä arvioidaan tynnyrin lisäksi kaikissa osasuorituksissa.

Tynnyri tulossa!

Kuten Armille tyyypillistä tutustuminen tynnyriin sujui ilman maanitteluja

Temperamentiksi Armille arvioitiin +3 Vilkas "Koiran pitää reagoida häiriöön välittömästi sen alettua. Väistön on oltava nopea, hallittu, lyhyt ja koira suuntaa huomionsa häiriöääntä kohden. Koiralta edellytetään reipasta ja iloista yleisolemusta." Ja muita ovat +2 Kohtuullisen vilkas, +1 Erittäin vilkas, -1aHäiritsevän vilkas, -1b Hieman välinpitämätön, -1c Impulsiivinen, -2 Välinpitämätön, -3 Apaattinen.

Olin selkeästi ajatellut että Armi saa tästä +1 Erittäin vilkas... Mutta testiä tulkitessani huomasin ettei tämä arviointi tarkoitakaan pelkästään energisyyttä ja touhuamisen määrää, vaan nimenomaan tuota reaktionopeutta, mikä onkin ihan eri asia... :)

Kovuus

Kovuudella tarkoitetaan koiran taipumusta muistaa tai olla muistamatta epämiellyttäviä kokemuksia. Testissä on kaksi osa-aluetta, ensin koira pelästytetään ja hetken kuluttua kävelytetään uudestaan samasta paikasta ohi, samalla tarkkaillaan koiran reippautta tai vastenmielisyyttä ohittaa tuo paikka. Kova koira ei ole moksiskaan uusintakierroksella, kun taas pehmeämpi koira muistaa epämiellyttävän tilanteen ja hieman välttelee paikkaa.

Testiä suoritetaan usein "haalarikokeena". Koira ja ohjaaja kulkavat seinänviertä ja yht'äkkiä koiran ollessa kohdalla kiskaistaan maasta pystyyn haalari. Haalarin sijasta voidaan käyttää myös vaikkapa nurkan takaa eteen aukeavaa sateenvarjoa.

Armi vähän pomppasi mutta ei ollut kovasti pahoillaan tuostakaan. Seinän toiselta puolelta jatkui välittömästi tuo äsken esitelty tynnyrikoe. Näiden kahden pelästyksen jälkeen käveltiin heti uudestaan samoista paikoista. Jonkin verran Armi niitä kauempaa kiersi ja hieman tuumaili että uskaltaisiko, mutta hihna ei kiristynyt eikä Armi tuntunut liian vastahakoiselta ohittelemaan haalaria tai tynnyriä.

Arviona  +1 Hieman pehmeä "Koira, joka osoittaa selviä merkkejä siitä, että se haluaisi välttää paikan, missä se pelästytettiin, mutta pystyy ohittamaan pelästyttämispaikan suhteellisen läheltä ohjaajan tukemana." Muut arvosanat +3 Kohtuullisen kova, +2 Kova, -1 Erittäin kova, -2 Pehmeä, -3 Erittäin pehmeä.

Luoksepäästävyys

Luoksepäästävyydellä tarkoitetaan koiran suhtautumista vieraisiin henkilöihin.
Koira on luoksepäästävä, kun se mielellään ja oma-aloitteisesti hakeutuu muidenkin tapaamiensa ihmisten seuraan kuin ohjaajansa. Koiraa, joka selvästi välttää tutustumista tai joka osoittaa selvää vastenmielisyyttä joutuessaan kosketukseen vieraiden kanssa, kutsutaan pidättyväksi.

Hyväntahtoinen on koira, joka osoittaa hyökkäävyyttä vain uhkaavissa tilanteissa. Hyväntahtoisuus riippuu paljon koiran terävyydestä. Terävän koiran tarkkaavaisuus pieniäkin uhkaärsykkeitä kohtaan aiheuttaa sen, että se tekee virhearvioinnin helpommin kuin vähemmän terävät koirat.

Avoimuus tarkoittaa sitä, että koiran todellinen mieliala selvästi ilmenee sen käyttäytymisestä riippumatta siitä, onko tuo käyttäytyminen ihmisen kannalta myönteistä vai kielteistä. Avoin koira siis näyttää tunteensa.

Luoksepäästävyyteen ei ole omaa erikoistestiä, vaan tuomarit arvioivat testin aikana koiran suhtautumista vieraisiin ihmisiin. Erituisesti koiraa tarkkaillaan alkuhaastattelun aikana ja jälkeen, puolustushalun (tuomari hyökkää ohjaajaa kohti) ja terävyyskokeen (tuomari hyökkää koiraa kohti sen ollessa kytkettynä yksin seinään) loppuvaiheessa ja pimeään huoneeseen mentäessä.

Armin todettiin olevan +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin "Koira, joka houkuttelematta hakeutuu kosketukseen myös vieraiden ihmisten kanssa käyttäytyen ystävällisesti ja avoimesti. Luoksepäästäväksi kutsutaan myös sellaista koiraa, joka ei tutustu ihmisiin omaaloitteisesti,
mutta sallii tutustuttaa itsensä heihin." Muita arvioita ovat +2a Luoksepäästävä aavistuksen pidättyväinen, +2b Luoksepäästävä hieman pidättyväinen, +1 Mielistelevä, -1 Selvästi pidättyväinen, -2 Hyökkäävä, -3 Salakavala.

Laukauspelottomuus

Koiran laukauspelottomuutta testataan ampumalla starttipistoolilla kaksi tai usempia laukauksia. Ohjaaja ja koira kävelevät pitkästä matkasta kohti piiloutunutta ampujaa. Ensimmäinen laukaus tulee koirakon ollessa liikkeessä ja toinen hieman sen jälkeen paikoillaan ollessa. Seurataan koiran reaktiota laukauksiin.

Ensimmäistä laukausta Armi säpsähti aika reippaasti, toinen laukaus meni enemmänkin kuulosteluksi. Ensimmäisen laukauksen jälkeen kesti jopa aika kauan ennen kuin Armi rauhoittui niin että toinen pystyttiin ampumaan. Armi kiersi minut hihnalla ihan solmuun ja hyppi kovasti vasten tukea hakien.

Armin arvio ++ Laukauskokematon "Koira, joka reagoi ensimmäisiin laukauksiin, mutta kuultuaan useamman laukauksen levottomuus pienenee."

Hermorakenne

Hermorakenteella tarkoitetaan koiran synnynnäistä heikko- tai vahvahermoisuutta sen joutuessa
voimakkaisiin ja vaihteleviin sisäisiin jännitystiloihin. Hyvällä hermorakenteella tarkoitetaan kykyä hallita jännitystiloja ilman luonnotonta uupumusta, hysteriaa tai muita merkkejä sisäisen tasapainon järkkymisestä. Tämä on testin ehkä tärkein kohta, ja se on huomioitu myös pisteytyksessä; hermorakenteen pistekertoimet ovat kaikista suurimmat.

Hermorakenteen testaamiseen ei ole omaa erikoiskoetta, vaan lopputulokseen vaikuttaa koko testin suoritus, koiran kuormittuminen ja palautuminen osasuoritusten välillä sekä testin jälkeen.

Armi on hermoiltaan +1 Hieman rauhaton "Koira selviytyy kaikista testin osasuorituksista. Siinä on havaittavissa lieviä merkkejä rauhattomuudesta, se rasittuu henkisesti testin edetessä. Palautumisajan pituus eri osasuoritusten välillä vaihtelee." Muut vaihtoehdot +3 Tasapainoinen ja varma, +2 Tasapainoinen, -1 Vähän hermostunut, -2 Hermostunut, -3 Erittäin hermostunut. Se, mitä olen hieman pihakoirien tuloksia selaillut, osoittaa että aika suuri osa pihiksistä osuu tuohon samaan +1 Hieman rauhaton -kategoriaan.

Armin reaktiot tapahtumiin olivat aika lailla sellaiset kuin osasin odottaakin, eli taidan tuntea koirani ihan hyvin =) Armi kesti mielestäni tilanteet aika kivasti, palautui suhteellisen nopeaan ja oli heti edellisen osan jälkeen valmis seuraavaan. Tilanteet saatiin vietyä tosi pitkälle, suurin osa ihan loppuun saakka, eli Armi kestää uhkaa ja painetta hyvin. Palautuminen elottomista esineistä oli nopeampaa kuin uhkaavista ihmisistä, mikä on mielestäni ihan ymmärrettävää. Ei pahemmin läähätellyt eikä vapissut, silloin tällöin hyppi minua vasten hakeakseen turvaa ja ohjeita, ei  kuitenkaan kesken uhan, vaan vasta siinä vaiheessa kun osasuoritus oli ohi. Koko testin jälkeen mielestäni oli oma itsensä oikeastaan välittömästi. Eli aika täyspäinen tapaus =)

Vaikeinta testissä oli ehdottomasti se että koiraan ei saanut kiinnittää mitään huomiota oikeastaan koko testin aikana. Hihna piti yrittää pitää löysällä ja sotkeentumatta, koiraa ei saanut kiskoa, ohjata eikä varsinkaan katsoa osasauoritusten aikana. Tuomarin kehoituksesta piti sitten kehua ja rohkaista esim. palautumistilanteissa. Kuten oletettavaa, minulta jäi aika paljon Armin reaktioita näkemättä, mutta onneksi yleisö ja valokuvat kertoivat paljon. Alkuun oli tarkoituksena että Heli kuvaa koko testin, mutta Armi on niin kovasti Helin perään ettei siitä tullut mitään, vaan tuomarit käskivät kuvaajan varastorakennukseen piiloon, no onneksi sieltä sai otettua muutamia kuvia. Suurin osa kuvista on Annan Loimarannan ottamia, suuri kiitos Anna!